Satakunta
Satakunnan kehittäminen
Koulutus ja osaaminen
Liikenne
Ympäristö
Energia
Kulttuuri
Alueellistaminen
Varuskunnat
Sosialidemokratia
Suomalainen turvallisuus
Ympäristö

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuistoehdotus käsittää ulkosaariston nauhan Selkämeren länsireunalla sekä lisäksi Rauman kaupungin omistamaa sisäsaaristoa Rauman edustalta. Selkämeren kansallispuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen tavoitteena on merkittävän luontonähtävyyden esilläpito sekä luontotuntemuksen ja harrastuksen lisääminen. Tällaisena sillä on tärkeä rooli puiston kohdalla olevien rannikkokuntien matkailun kehittämisessä. Samalla puiston suojelua ohjelmoidaan suotuisalle tasolle. Alueella on paikallisesti panostettu ja panostetaan edelleen kansallispuistotasoisten palveluiden luomiseen. Selkämeren kansallispuistohanke on ympäristöministeriön valmistelussa ns. ratkaisua odottavien kohteiden listalla. Selkämeren kansallispuiston perustamismahdollisuuksien selvittäminen on mukana myös hallitusohjelmassa.

Selkämeren kansallispuistoehdotus täydentää Satakuntaliiton mielestä erinomaisesti koko Suomen kansallispuistoverkostoa, johon sisältyy vähän meriluontoa esitteleviä kansallispuistoja. Selkämeren kansallispuisto aavan meren äärellä täyttää tuon vajeen hyvin.

Tavoitteena on, että Selkämeren kansallispuiston perustamista koskeva laki saadaan vahvistettua Selkämeren teemavuoden 2008–2009 aikana ja kansallispuiston perustaminen otetaan huomioon vuoden 2010 valtion budjettia valmisteltaessa.

Kokemäenjoen tulvariskien hallinta

Tulvat ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet Kokemäenjoki-varren asutukselle, maataloudelle ja teollisuudelle mittavia taloudellisia tappioita ja muita haittoja. Joella on aikojen mittaan tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä tulvahaittojen vähentämiseksi. Suunnitteilla on jälleen laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä sekä joen alaosalla Porissa että joen keskiosalla. Kokemäenjoen vesistö on lisäksi valittu valtakunnalliseksi tulvadirektiivin pilottialueeksi, jossa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana valmistellaan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Jatkossakin on tärkeää, että Kokemäenjoen tulvariskien hallintaa koordinoidaan Lounais-Suomesta käsin, koska vesistöalueen merkittävimmät tulvariskialueet sijaitsevat joen ala- ja keskiosalla Satakunnassa.

Porin tulvasuojeluhankkeessa on yleissuunnitelman mukaan tarkoitus rakentaa ja kunnostaa penkereitä noin 25 kilometrin matkalla sekä ruopata joesta massoja noin 700 000 kuutiota. Kriittisten kohteiden pengerkorjaukset ovat alkaneet vuonna 2008 ja muilta osin tavoitteena on käynnistää työt vuonna 2011. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 22 miljoonaa euroa.

Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeessa 2012–2014 on tarkoitus vähentää tulvien maataloudelle ja asutukselle aiheuttamia haittoja yhteensä noin 3 000 hehtaarin alueella. Hankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa.

Karvianjoen kunnostusohjelma 2007 – 2015

Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Karvianjoen vesistöalue on lukuisine järvineen ja monihaaraisine jokiuomineen mielenkiintoinen hydrologinen kokonaisuus ja arvokas luonnonympäristö. Vesistöalueella on suuri merkitys asuinympäristönä sekä virkistyskäytön ja eri elinkeinojen kannalta. Historian myötä vesistön hydrologia on merkittävästi muuttunut laajojen vesistöjärjestelyjen seurauksena. Vesistöalueella on toteutettu pohjoismaiden laajimmat vesistöjärjestelyt. Lähes kaikkien järvien pintoja on laskettu ja kymmeniä on kokonaan kuivattu.

Laajat vesistöjärjestelyt ja erityisesti soiden ja järvien kuivatukset ovat lisänneet virtaamaolosuhteiden muutosten voimakkuutta. Virtaamahuiput ovat korkeita ja lyhytkestoisia. Karvianjoen vesitalous on häiriintynyt, minkä seurauksena alueella esiintyy yhä tulvahaittoja ja toisaalta joet ja järvet kärsivät säännöllisesti veden vähyydestä. Järvien ja jokien tila on pääosin vain välttävä tai huono. Myös Karvianjoen edustan merialueen tila on rehevöitymisen myötä muuttumassa.

Karvianjoen kunnostusohjelman 2007 – 2015 tavoitteena on vesistöalueen tilan ja käyttö¬mahdollisuuksien parantaminen mm. seuraavia toimenpiteitä toteuttamalla:

vesistön ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen
säännöstelyjen kehittäminen
tulvariskien hallinta
luonnonsuojelullisten ja kalataloudellisten arvojen turvaaminen
vesistöön liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen

Valtion budjettirahoituksen tarve vesitaloutta, tulvien hallintaa ja säännöstelykäytäntöjä parantavien toimenpiteiden rahoittamiseksi on vuosittain 100 000 – 300 000 euroa.