Satakunta
Satakunnan kehittäminen
Koulutus ja osaaminen
> Satakunnan korkeakoululaitos
> Erilliset tutkimusyksiköt
Liikenne
Ympäristö
Energia
Kulttuuri
Alueellistaminen
Varuskunnat
Sosialidemokratia
Suomalainen turvallisuus
Erilliset tutkimusyksiköt

Rauman vesi-instituutti

Vesi-Instituutti on aloittanut toimintansa Raumalla marraskuussa 2005 Prizztech Oy:n tutkimus- ja kehitysyksikkönä. Toiminta on käynnistetty EU:n, Rauman kaupungin ja alan suomalaisten merkittävien yritysten rahoituksella.

Suomalaiset yritykset ja viranomaistahot ovat nähneet Vesi-Instituutin toiminnan tarpeelliseksi, jotta Instituutti asiantuntijana vaikuttaa EU:ssa valmisteltaviin talousvesialan tuotteita koskeviin standardeihin ja hyväksyntämenettelyihin suomalaisen kuluttajan ja alan yritysten etujen mukaisesti. Instituutti hankkii ja tuottaa tässä työssä tarvittavan tutkimustiedon ja asiantuntemuksen. Instituutti on yritysten, ministeriöiden, vesihuoltolaitosten ja tutkimuslaitosten välinen toimija ja välittäjä-organisaatio, jonka tavoitteena on terveellinen ja materiaaliystävällinen talousveden laatu, veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien turvallisuus sekä yhteistyön ja suomalaisen edunvalvonnan lisääminen. Vastaavanlaisia toimintoja hoidetaan useassa EU-maassa valtion rahoittamina.

Valtiovallan tulee varata 500 000 euron määräraha lähtien Vesi-Instituutin toiminnan vuosittaiseen rahoitukseen. Instituutin yhteistyöministeriöt ovat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Magneettiteknologiakeskus

Magneettiteknologiakeskuksen perustamisesta on tehty päätös vuonna 2004. Satakunnan osaamiskeskusohjelmassa on toteutettu magneettiteknologian tutkimusohjelmaa vuodesta 2001 alkaen. Perustamisessa mukana olleita tahoja olivat mm. hanketta tukevat yritykset: ABB Oy, Kone Oyj, Neorem Magnets Oy, Outokumpu Poricopper Oy ja Philips Medical Systems MRT Finland Oy. Keskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2005 loppupuolella. Magneettiteknologiakeskuksen tavoitteena on tukea ja edistää valtakunnallista ja paikallista osaamista magneettiteknologian alalla.

Magneettiteknologiakeskuksen toiminta jakaantuu neljään osa-alueeseen: kestomagneetit ja kestomagneettimateriaalit, suprajohteet ja suprajohtavat magneetit, magneettiset mittaukset sekä magneettikenttien mallinnus.

Toiminta koostuu mm. teollisuudelle tehtävistä tutkimus- ja kehitysprojekteista, magneettialan seminaarien järjestämisestä, kansallisten kehitysohjelmien johtamisesta sekä tiedonvälityksestä yliopistomaailman ja teollisuuden välillä.

Tavoitteena on vakinaistaa magneettiteknologiakeskuksen toiminta osana Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikköä.

Puettavan teknologian tutkimusyksikkö

Tampereen Teknillinen yliopisto on käynnistänyt puettavan teknologian tutkimusyksikön Kankaanpäässä vuonna 2003. Tutkimusyksikkö erikoistuu vaatetukseen liittyvän elektroniikan, tietotekniikan ja materiaalitekniikan tutkimukseen. Toiminta tukee osaltaan myös Kankaanpään yritystoiminnan kehitys- ja kasvumahdollisuuksia.

Tavoitteena on turvata yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminta Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnan historiallisesti vahvan vaatetusteollisuuden jatkumona.

Elektroniikan tutkimusyksikkö sekä hydrauliikan ja automatiikan tutkimusyksikkö

Raumalla toimii kaksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusyksikköä: elektroniikan laitoksen etäyksikkö (ELE-Rauma) sekä hydrauliikan ja automatiikan laitoksen etäyksikkö (IHA-Rauma). ELE-Rauma perustettiin vuonna 2001 ja IHA-Rauma kesällä 2003. Tutkimusyksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään sekä seudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa. TTY:n Rauman tutkimusyksiköiden laboratoriot ovat omilla alueillaan korkeatasoisia, jopa ainutlaatuisia tutkimusympäristöjä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tarkasteltuna.

Yksiköt tukevat erinomaisesti seudun kehittämisessä painopisteiksi valittuja alueita, ja parantavat näin koko seudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Yksiköillä on elinkeinoelämän vankka tuki, mistä on osoituksena vahva projektikanta. Yhteistyö emolaitosten kanssa on tiivistä, joten laitosten osaaminen on kokonaisuudessaan käytössä. Yksiköt ovat aktiivisesti mukana seudun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostoissa.

Yksikköjen kokonaisbudjetti on nyt yhteensä 900 000 vuodessa. Yksiköt toimivat kokonaan ulkopuolisella rahoituksella, eivätkä saa OPM:n budjetista lähtöisin olevaa ns. perusrahoitusta. Tutkimusprojekteissa rahoittajina ovat hankkeesta riippuen mm. Tekes, Suomen Akatemia, alan yritykset tai muut rahoittajat. Näiden hankkeiden osalta tutkimusyksiköt toimivat asianomaisten rahoitusehtojen mukaisesti.

Varsinaisien tutkimusprojektien rahoituksen lisäksi tarvitaan kuitenkin perusrahoitusluonteista rahoitusta, jota yritykset eivät rahoita. Sen osuus on noin 30 % kokonaisbudjetista. Perusrahoituksella varmistetaan toiminnan jatkuvuus, uusien projektien hankinta, tutkimusyksikön toiminnan yliopistollisuus, tutkimuksen korkea laatu, perustutkimuksen määrän pitäminen riittävänä, jatko-opinnot ja tohtoritutkintojen viimeistely, osa konferenssiesitelmistä ja julkaisuista sekä kansainvälisen yhteistyön edelleen kehittäminen.

Tampereen teknillisen yliopiston Rauman yksiköt pitää saada valtion ja opetusministeriön erityisrahoituksen piiriin Rauman seudun osaamis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Määrärahatarve on noin 150000 euroa vuodessa.

VTT

VTT:llä on vahvoja pyrkimyksiä laajentaa toimintaa maakuntiin. Satakunnassa haasteet ja mahdollisuudet liittyvät sekä vanhan teollisuuden uudistamiseen että aivan uusien vasta tulossa olevien tarpeiden tyydyttämiseen. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet innovatiivisten elinkeinotoimintojen ennakointia. Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan innovaatiojärjestelmää ja toimia pilottihankkeena muille alueille.

Satafood

Toteuttajatahot ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry, Teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän Yliopisto. Tutkimusyksikkö tekee biotekniikan, elintarviketeknologian ja ympäristöteknologian soveltavaa tutkimustyötä ja siirtää tutkimustulokset suoraan yritysten käyttöön. Tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat terveelliset elintarvikkeet, sivuvirtojen hyödyntäminen, uusiutuvat energiat, ympäristöliiketoiminta. Tavoitteena on uuden liiketoiminnan synnyttäminen sekä kasvuyritysten kilpailukyvyn varmistaminen uutta tutkimustietoa hyödyntämällä. Tutkimusyksikössä työskentelee 10 biotekniikan ja ympäristöteknologian huippuasiantuntijaa. Vuotuinen budjetti on 1,5 miljoonaa euroa.

Pyhäjärvi-instituutti

Eurassa sijaitseva Pyhäjärvi-instituutti on elintarviketalouden sekä vesiensuojelun ja –kunnostuksen osaaja eteläisessä Satakunnassa Euran Kauttualla.

Satakunnalle tärkeän elintarviketalouden kilpailukyvyn varmistaminen oman ja laajan asiantuntijaverkoston osaamisen yhteistyönä on toiminnan keskeinen tavoite. Kehitystyötä toteutetaan kaikilla elin¬tarviketalouden sektoreilla, mutta erityiskohteena on kasvisklusterin kehitystyö. Toimintamuotoina ovat asiantuntijapalvelut, kehittämishankkeet ja koulutus.

Vesitoimialalla tavoitteena on parantaa vesien tilaa tuottamalla tietoa ja palveluita sekä toteuttamalla kokonaisvaltaista vesienhoitoa edistäviä hankkeita. Osaamiskeskittymän avulla saadaan paras kansallinen ja kansainvälinen osaaminen maakunnan käyttöön. Toiminnan vaikutuksena vesien käyttö- ja virkistysarvo kasvaa sekä elinkeino-toiminnan, yhdyskuntien vesihuollon että asukkaiden kannalta. Toiminnalla paran¬netaan ympäristön tilaa ja luodaan myös uutta yrittäjyyttä. Vaikutuksena on maakunnan vetovoiman kasvu työ- ja asuinalueena.

Pyhäjärvi-instituutin vuotuinen rahoitustarve on noin 1,1 miljoonaa euroa. Tästä kunnan rahoittavat noin 0,2 miljoonaa ja valtiolta odotettava panos on noin 0,5 miljoonaa euroa/vuosi.