|
|
Monista Satakuntaa koskevista asioista päätetään Satakunnan ulkopuolella. Tärkeitä päätöksiä tehdään eduskunnassa, hallituksessa, ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Näihin päätöksiin pitää pystyä vaikuttamaan.
Ote ei saa herpaantua, kun satakunnan hyvinvointia pyritään varmistamaan. Satakuntalaisten äänen ja asiantuntemuksen tulee kuulua vahvana. Satakunnan on saatava valtion aluepoliittisista toimenpiteistä ja varoista oikeudenmukainen osuutensa.
Satakuntaa koskevista hankkeista päättävät myös monet alueviranomaiset, alueen kunnat ja yritykset. Nämä päätökset vaikuttavat kaikkien satakuntalaisten arkeen hyvinvointiin ja elämään.
Maakunnan asioiden ajamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä, sillä vain yhdessä voimme saavuttaa tavoitteemme. Kehittämisohjelmien valmistelussa ja tavoitteiden asettamisessa on oltava mukana laaja joukko satakuntalaisia.
Satakunnan kehityksen kannalta keskeisiä asioita ovat opetus, tutkimus ja kulttuuri, saavutettavuus, turvallisuus, ympäristö ja energia.
Opetus, tutkimus ja kulttuuri
Tavoitteena on kasvattaa Satakunnan korkeakoululaitoksesta edelläkävijä yhteistyön, työnjaon ja profiloitumisen kautta. Tavoitteena on myös luoda Satakuntaan kilpailukykyinen, jatkuvasti kehittyvä ja kansainvälistyvä, innovatiivinen ja luova osaamis- ja oppimisympäristö ja -verkosto.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on tehostettava toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi.
Perusopetuksen ja erityisopetuksen hyvä taso tulee turvata kattavasti. Satakunnan ammattikorkeakoulu on koulutuksen huippuyksikkö, joka tukee alueen vahvaa työelämän osaamista. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun resurssit turvataan ja yliopistokeskukset ovat edelleen osa autonomista yliopistoverkkoa.
Taide- ja kulttuuripolitiikan alueella tavoitteena on luoda suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille. Tavoitteena on edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, vahvistaa luovan talouden, kulttuurituotannon yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa.
Satakunnan saavutettavuus
Liikenteen kehittämistavoitteena on sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Satakunnasta tulee olla hyvät yhteydet yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutuun, samoin Tampereen ja Turun kasvukeskuksiin sekä sisämaahan ja pohjoiseen.
Monet työllistävät yritykset tekevät päätöksensä sijoittumisestaan sen mukaan, miten hyvin kulkuyteydet alueella toimivat. Työpaikkoja voidaan lisätä ja kuntien palveluita parantaa, kun Satakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toiminta on vireää. Hyvät kulkyuyhteydet turvaavat siten myös nuorten työhön pääsyä, lapsiperheiden toimeentuloa ja vanhusten huollon ja terveyspalveluiden sekä muiden kunnallisten palvelujen rahoitusta koko alueella.
Satakunnan liikenteen perustekijä on sijainti hyvien meriyhteyksien päässä, Pohjanlahden rannalla. Tärkeä osa kuljetusverkkoa ovat kuljetusketjut rannikon satamien ja sisämaan välillä. Ketjun meriväylät Raumalla ja Porissa tulee turvata.
Junayhteys pääkaupunkiseudulle, Pori-Rauma-Tampere -rata sekä valtatie 12 Rauma-Huittinen-Tampere, sekä näiden jatkuva kehittäminen, on ensisijainen tavoite maakunnan edunvalvonnalle. Rautatien tasoristeysten poistaminen ja nopeat junayhteydet ovat satakuntalaisten ykköstavoitteita.
Satakunnan liikenteelle tyypillinen piirre on se, että paljon liikennettä kulkee rannikon suuntaisesti. Rannikolla ei ole rautatietä, joten liikenne kulkee maanteitse. Maantiekuljetukset kuuluvat Suomen ja muun maailman väliseen kuljetusketjuun yhdistäessään Pohjanlahden satamat. Rannikon tärkein väylä on valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Vaasa-Oulu. Se on viimein saatava kuntoon. Yhteysväli Turku-Pori sekä osuus Pori-Söörmarkku ovat keskeisessä asemassa yhteyksiä parannettaessa.
Turvallisuus
Satakunnassa on kaksi merkittävää varuskuntaa, Säkylän ja Niinisalon varuskunnat. Molempien pitää valtiovallan suunnitelmissa kuulua kehitettävien varuskuntien joukkoon. Ne myös työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä Satakunnassa.
Varuskunnat vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin. Ne ovat palveluiden sekä ruokatarvikkeiden ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajia. Nykyaikaisen kaluston varastointi ja käyttö edellyttävät useiden rakennushankkeiden toteuttamista ja liikennejärjestelyjä. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää jatkuvaa kehittämistä.
Ympäristö
Satakunnan edustalle suunniteltu Selkämeren kansallispuisto tulee tarjoamaan erinomaisen harrastus- ja virkistysympäristön niin satakuntalaisille kuin vierailijoillekin. Vesistöjen hoitoa on parannettava etenkin suurtulvien varalle. Patojen toimintavarmuutta poikkeustilanteissa tulisi lisätä ja kehittää säännöstelykäytäntöjä erityisesti Karvianjoen vesistöalueella.
Energia
Satakunnassa on monipuolista energiantuotantoa ja maakunnassa tuotetaan noin neljännes Suomen sähköntuotannosta. Aurinkoon ja bioenergiaan on voimallisesti panostettava. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä Satakunnan edustan merialueella.
Satakunnassa on valtion tuella voitava panostaa uusiutuvan ja ympäristöystävällisen sekä vähäpäästöisen energiantuotannon kehittämiseen. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan.
Perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka luo lisää turvata investointeja ja työpaikkoja. Jakeluverkosta on pidettävä hyvää huolta.
Satakunta on perinteinen teollisuus- ja ruokamaakunta. Näiden toimialojen menestys ja mahdollisuudet ovat monista valtiovallan päätöksistä kiinni. Eduskunnan käsissä ovat monet maakunnan ihmistä koskevat asiat.
Antti Vuolanne
kansanedustaja |
|
|